Käsi ylös, kuka on istunut turhissa palavereissa? Kuka on tylsistynyt suunnittelu- ja ideointipäivissä, kun etukäteen jo tietää, että mikään ei kuitenkaan muutu? Vieraileva luennoitsija puhuu muutosprosessista ja lopussa on viisi minuuttia aikaa kysymyksille, mutta kukaan ei kysy mitään, koska kaikki haluavat lähteä jo kotiin tai takaisin työpisteelle jatkamaan työtä, josta tämä turha luento vei kaksi tuntia arvokasta aikaa.
Käsi ylös, kuka on kuullut sanan fasilitaattori tai fasilitointi? Itselleni nämä sanat olivat vielä lähestulkoon hepreaa muutamia vuosia sitten. Itse sanan alkuperä ei kuitenkaan ole hepreassa, vaan latinassa, jossa ”facilis” tarkoittaa helppoa.
Wikipedian mukaan fasilitointi tarkoittaa yhteistoiminnan ja ryhmäprosessien suunnittelua ja toteuttamista. Fasilitaattori (tai fasilitoija) on se henkilö, joka vastaa tästä toiminnasta. Hän helpottaa ja mahdollistaa osallistujien keskittymisen itse käsiteltävään asiaan.
Löysin siis itse vasta jälkikäteen termin sille, mitä olin jo käytännössä toteuttanut pidemmän aikaa erilaisissa tapahtumissa. Vedin esimerkiksi pari vuotta Jyväskylän seurakunnan tuottamia Takomo-nimisiä iltoja kauppakeskus Sepän Kipinä-tilassa. Illoissa oli aina jokin tärkeä teema, esimerkiksi luovuus, kasvu, johtaminen, jaksaminen, rohkeus… Olin kutsunut iltaan asiantuntijan pitämään lyhyen alustuksen aiheesta, minkä jälkeen osallistujat lähtivät takomaan eli käsittelemään aihetta yksin, pareittain tai pienissä ryhmissä. Lopuksi ryhmät jakoivat omat oivalluksensa kaikille. Olin siis suunnitellut tilaisuuden, missä oli tietty teema, jota käsiteltiin monipuolisesti ja kaikkia osallistavasti. Illan lopputulos oli osallistujien näköinen, ja se muotoutui illan aikana. Minä tarjosin psykologisesti turvallisen ja innostavan tilan sekä työkalut, ja pidin huolen, että prosessi eteni aikataulussaan alusta loppuun niin, että lopussa tulimme tiettyyn johtopäätökseen eli ratkaisuun. Toimin siis tietämättäni fasilitaattorina!
Yritysmaailmassa fasilitointi on monelle tuttu asia. Yrityksen HR tai vaikkapa toimitusjohtaja on voinut perehtyä fasilitoivaan työotteeseen ja käyttää sitä suunnittelupalavereissa. Usein fasilitointi myös ulkoistetaan, koska on hyvä, että joku täysin ulkopuolinen, oman alansa ammattilainen ja käsiteltävään aiheeseen neutraalisti suhtautuva keskittyy prosessin vetämiseen, jolloin kaikki toimihenkilöt voivat paneutua täysillä itse sisältöön.
Fida International on jo pidemmän aikaa käyttänyt ulkopuolisia fasilitaattoreita esimerkiksi strategioiden valmistamisessa ja erilaisilla suunnittelu- ja ideointipäivillä. Kysyin järjestön apulaistoiminnanjohtaja Jyrki Palmilta, miksi näin on.
”Fasilitoiva työote on nykyaikaa, koska kaikki niin sanottu luennointi tai esitelmöinti ei kiinnosta tänä päivänä melkein ketään. Se, että ihmiset viihtyvät kerta toisensa jälkeen ja jokainen haluaa antaa oman näkemyksensä asioihin tapahtuu vain sen kautta, että he kokevat työtavan motivoivana ja miellyttävänä”, vastaa Palmi, ja jatkaa, että ”itse näen, että fasilitoiva työote on sitä, että siinä etsitään uusia toimintamalleja tuottaa sisältöä ja saada ihmisistä irti heidän ajatuksiaan ja mielipiteitään mielekkäällä tavalla. Palaute on ollut positiivista ja asioita on ollut innostavaa valmistella”.
Käsi ylös, kenellä resonoi heti sanat motivoiva, miellyttävä, mielekäs, positiivinen, innostava! Ainakin minä nostan heti käteni ylös! Näitä kaikkia on minun fasilitoiva työotteeni.
Mikäli kaipaat teidänkin työyhteisön tai johtoryhmän suunnittelupäivään tai ideointipalaveriin näitä elementtejä, ota rohkeasti yhteyttä! Fasilitointi on minulle yksi rakkaimpia työtehtäviä, eikä vähiten sen takia, että se kulkee käsi kädessä ratkaisukeskeisen työotteen kanssa.
”Unelmaseppä Laura Siltala oli mukana koko henkilöstömme suunnittelupäivässä uuden syyslukukauden alussa. Hän toimi fasilitaattorina, johdatti meidät lukuvuoden teeman käsittelyyn koko porukkaa osallistavalla ja innostavalla tavalla. Työskentely sai paljon kiitosta ja positiivista palautetta henkilökunnalta. Oli virkistävää saada hieman uudenlainen työskentelymalli suunnittelupäivään. Lisäksi pääsin nyt itsekin paremmin osallistumaan keskusteluihin, kun Laura huolehti työskentelyn organisoinnista.”
(Petteri Muotka, rehtori, Jyväskylän Kristillinen koulu)